






Kilpisaari
Viimeinen suuri saari ennen kaakkoisrajaa, joka on kaikin puolin hyvin vaihteleva
ja luonnoltaan rikas.
- Rantautuminen yleensä pohjoisrannalle, jossa on
muutama kiinnityslenkki. Sodanaikaisesta massiivisesta betonipuulaiturista on
jäljellä enää betonit, mutta niiden lähistössä on hyviä venepaikkoja.
- Lukuisia sodan jälkeensä
jättämiä jälkiä, esim. halkaisijaltaan noin viiden senttimetrin kokoisia
kuoppia joka puolella kallioita; Yli 2/3 saaren rannoista on
ollut piikkilangoitettua ja on edelleen, vaikkakin meri-ilmasto on jo melkein
tehnyt tehtävänsä; Lukuisia bunkkereita, juoksuhautoja ja väijyntäasemia
rannoilla, osittain murentuneita/sortuneita; Räjäytettyä kalliota yllä
mainittuja varten.
- Pyöreiden ruosteenväjäämien rantakivien välissä
itärannalla lojuu ruosteinen venäläisvalmisteinen valojääpoiju kahdessa
osassa, pituus noin 10 metriä. Koillisrannalla taasen saattaa löytyä
lieriötankki, halkaisijaltaan ainakin 3 metriä. (jos ketä kiinnostaa kestävä
kelluke, niin voisi viedä sen kauas pois)
- Pohjoisrannalla on kaunis ja perhosistaan lajirikas
luonto sekä kelpo uimaranta (hienoa hiekkaa/kalliota). Yleensä tuuli ja
aallot pyyhkivät etelärannan kallioille ja täällä on siksi
rauhallisempaa.
- Puusto: pääasiassa vanhoja, ennätyspaksuja
kippuraisia mäntyjä, mutta kaikki yleiset lajikkeet löytyvät varmasti jostakin
päin saarta.
- Leirintäalue/nuotiopaikka löytyy joka tuulelle
(suoja), mutta paras on pohjoisrannalla entisen laiturin vieressä. Sieltä
löytyy nuotiopaikan lisäksi penkkejä, pöytä, WC ja jätteenkeräyspiste. Harmi
vain, että kaikki eivät olleet muilta saaren nuotiopaikoilta viitsineet kerätä
omia kaljatölkkejään edes keräyspisteeseen saakka. Ehkä "heiteille jätetyt"
piikkilangat laittavat ajattelemaan, ettei niitä tarvitse korjata, kun
armeijakin on jättänyt omansa pitkin rantoja ruostumaan. Kyllä ainakin minua
häiritsevät enemmän kirkkaat aluniinitölkit kuin ruosteiset langat. Vielä 50
vuoden kuluttuakin.
- Korkeimmalta kalliolta koilliskulmalla näkee ainakin
kaksi venäläistä saarta Suursaaren lisäksi(Sommers, Nerva), joita
ei matalampien saarten kukkuloilla katsellen juuri näe.
- Itäpuoli saaressa on kivikkoista ja matalaa, muualle isompikin
vene löytää etsimällä paikkansa.
- Länsipuolella suojaa antavat pienet luodot. Haapasaari näyttäisi olevan lähellä,
uintimatkan päässä, vaikka sinne onkin viisi kilometriä.
Kilpisaari talvella 2003
Kilpisaari talvella 2006 - Diaesitys:
kelkkailimme Eteläkarien suunnasta kohti Kilpisaaren Pilttarinniemen
kärkeä. Siellä oli jään muodostama luola ja jopa kaksimetriset
jäävallit.
Kilpisaari talvella 2009 - Diaesitys: kapea jääkäytävä yhdisti
mantereen ja Kilpisaaren vielä 26.3.2009. Kelkalla pääsi saareen
asti ja eteläpuolen ranta oli avointa vettä.
Kuvia Kilpisaaresta kesällä 2018- Diaesitys: [Pilttarinniemi- Google Maps]
Ankkuroimme Kilpisaaren Pilttarinniemeen helteisellä, tyynellä säällä
ja kävelimme vain noin yhden neljäsosan saaresta rantoja pitkin, koska
enempää ei jaksettu sillä kertaa. Samoja kuvia laitoin myös Google Mapsiin.