Suur-Pisi on yksi Virolahden suosituimmista saarista.
Kesäisinä päivinä matkaveneet kelluvat saarten kupeella tasaisin
välimatkoin ja Virolahden lähialueilta saapuu pienveneitä
päivävierailulle useita. Suur-Pisin pohjoiskärjen kallion kummallakin
puolella on uimakelpoiset hiekkarannat, joten mikäli tuuli on
suotuisasti etelän suunnalta, kuten se usein on, voi pohjoispuolelle
hyvinkin mennä paistattelemaan päivää piknikille.
Suur-Pisi on suurimmalta osaltaan kalliorantainen ja helppokulkuinen. Saaren kiertäminen kokonaan vastaa reipasta lenkkiä korkeuseroineen kaikkineen, mutta kannattaa tehdä jo maisemien takia. Saaren luonto on myös kaunis, vaikkakin aika karu. Kallioiden väliköissä on mäntyvaltaista harvahkoa puustoa, jossa voi edetä polkuja pitkin. Itärannan polut ovat muutamassa kohdassa kallion muotojen takia tasapainoa ja hyppimistäkin vaativia. Jos saaren kiertää vastapäivään, niin vaativimmat hypyt ovat alaspäin. Vaihtoehtoisesti voi etsiä toisen reitin sisempää saarta.
Itäpuolella Suur-Pisiä kolmen kilometrin päässä on Venäjän raja. Kopytin-saari, joka on osasta karttoja poistettu näkymästä (mm. satelliittikuvassa näkyy), näkyy Suur-Pisin itäkalliolta selkeällä säällä 3,7 kilometrin päässä hyvin. Jos sattuu liikkumaan rajan tuntumassa, eikä halua eksyä naapurin vesille, niin Kopytinin tunnistaa tasapaksusta tornista. Santion torni on vastaavasti yläpäästään paksumpi. Toisaalta, rajavyöhykkeellä ja sen väärällä puolella on melkeinpä pelkkää avointa merta. Kopytin on lännestä lähestyttäessä mantereen puolelta viimeisin isompana näkyvä metsäsaari Suur-Pisin jälkeen ja Venäjän raja koukkaa saaren kohdalla hieman enemmän länteen. Kopytinin oikealla puolella näkyy vain merta ja muutama pieni kallioluoto, joille ei voi mennä ilman rajavyöhykelupaa. Rajavyöhykkeestä kerrotaan taululla (alla) muun muassa Pahaluodon huipulla.
Suur-Pisiin voi rantautua moneen rantaan. Karttakuvan suurennoksessa on merkitty sinisellä pitkällä nuolella paras rantautumispaikka kalliolenkkeineen, mutta jos juuri siihen käy allokko, niin muun muassa saaren itäisellä puolella rantautuminen onnistuu pienveneellä, ainakin ylävedellä. Itäpuolella Tankorotin vastaisen kallion veden alapuoliset rannat ovat melko kivisiä, mutta kivien väliin pystyy kiinnittymään. Ankkurit tarvitaan kumpaankin, keulaan rantakalliolle sekä perään. Saaressa voi olla retkiveneilijöitä, telttailijoita (lounaiskärjessä esimerkiksi on ollut usein), sekä joskus kanootilla saapuneita. Jos tulee aikaisin aamutyynellä, niin ehtii paremmin varaamaan venepaikan itselle. Itäisen Suomenlahden Kansallispuiston infotaulu ja leiripöydät ovat kartan osoittaman [108] niemen kärjen eteläpuolella, jonne myös saa veneen kiinni, ellei tuule kovasti lännestä.
Katso Diasarja Suur-Pisin kävelystä ympäri vastapäivään 15.7.2026.
2026, panoraamakuvat avautuvat suuremmiksi:
2018, Suur-Pisin länsipuolen
ranta
2006 talvi, Suur-Pisin
eteläkärki, Pahaluoto ja Pisin-Lovinen, maisematkuvat lounaan
suuntaan
Diasarja Suur-Pisin kävelystä ympäri vastapäivään 15.7.2026
Diasarja Suuri-Pisin kierrosta veneellä kesällä 27.07.2018
Diasarja Suuri-Pisistä talvella 6.2.2006
Diasarja Suuri-Pisistä kesällä 14.7.2006
Linkki Facebook Saariesittely, Suuri-Pisi
